Viestinnän hinnoittelu ei saisi olla mikään viestintätoimiston oma pieni liikesalaisuus. Asiakkaana sinulla on yksiselitteisesti 100 % oikeus tietää mistä hyvästä kaivat kuvettasi ja mitä sillä rahalla saat vastineeksi.
Avaan sinulle nyt viestinnän hinnoittelun periaatteita ja mihin maksamasi lystin arvoa kannattaa verrata. Tämän tekstin luettuasi, osaat kysyä ostaessasi oikeita kysymyksiä ja vaatia myös parempaa vastinetta rahoillesi.
Millaisia ovat viestintäpalveluiden hinnoittelumallit?
Eräs tuttavani uteli minulta hiljattain tietoa, millainen hinnoittelumielikuva viestinnän ostajilla on.
”Ei minkäänlaista”, oli kaikki mitä pystyin kakistamaan ulos. Koska se on totta.
Hinnat ovat vaiettu puheenaihe. Ja se tuntuu TOSI kummalliselta.
”Emmekö me viestintäalan ammattilaiset tosiaan pystytä tämän parempaan? Mehän olemme viestijöitä?”, huomaan työpöydänlampun valossa pohtineeni kuluneen talven mittaan useammin kuin yhden kerran.
Vuonna 2025 hinnoittelun piilottaminen kolmanteen Teams-tapaamiseen tuntuu hurjalta, kun ihmiset haluaisivat muutenkin eliminoida hukkaan heitettyä työaikaa.
Viestintätöiden hinnoittelu tapahtuu karkeasti kolmella erilaisella hinnoittelumallilla:
1. Aikapohjainen hinnoittelu
Aikapohjainen hinnoittelu on nimensä mukaisesti työaikaan sidottua hinnoittelua, johon on määritelty työn suorittamisen tuntihinta.
Tuntihinta voi vaihdella työlajikohtaisesti. Esimerkiksi oikoluku ja stilisointi maksaa 80e+alv/työtunti. Yhteydenpitäminen medioihin 100e+alv/työtunti.
Tuntipohjainen hinnoittelu on mielestäni ostajan näkökulmasta epäreilu, sillä tuntilaskutus ei ota huomioon työn suorittajan ripeyttä tai hitautta.
- Entä jos aikaa on tilattu ja varattu 2 h ja viestinnän asiantuntija ehtii saada työn valmiiksi tunnissa? Uskaltaisin väittää, että lasku lähtee useimmissa tapauksissa kahdesta tunnista.
Entä sitten ajankäyttö asiakastyön ja sisäisen työn välillä?
Oletetaan, että ostat viestinnän asiantuntijoilta yhden henkilötyöpäivän mediatiedotusta varten. Henkilötyöpäivä tarkoittaa ajankäytössä 8 tuntia riippumatta siitä, kuinka moni henkilö osallistuu työn suorittamiseen.
- Jos tiimi pitää sisäisen palaverin 2 h ja palaveriin osallistuu 4 henkilöä, niin yllätys yllätys: 8 tunnin työpanos onkin jo käytetty! (Ja huomaa: Mitään ei ole vielä edes tuotettu)
Työtunteihin perustuva hinnoittelu on ollut jo pitkään viestintäalalla standardi. Generatiivinen tekoäly on tietenkin huono asia sellaisille organisaatioille, sillä työtehtävät voi tehdä jatkossa jopa kaksi tai kolme kertaa nopeammin.
Ja mikä kummallisinta: Eräs kollegani teki 4 vuotta sitten LinkedIn-kanavassa kyselyn, millaisella hinnoittelumallilla ihmiset ostavat mieluiten. Lopputulos: Vain 4 % valitsi tuntitaksan!
Oman kokemukseni mukaan, asiakkaita ei hirveästi edes kiinnosta työhön käytetyt tunnit. Ainakaan kukaan ei ole sellaista minulta vielä kysynyt.
2. Pakettihinnoittelu
Pakettihinta tarkoittaa sitä, että saat tietyt sovitut työsuoritteet ja niillä on jokin euromääräinen kokonaispakettihinta.
Esimerkki: Ostat palvelun, johon kuuluu viestintästrategian määrittely ja viikoittainen asiakasuutiskirjeen laatiminen. Palvelun sopimuskausi on 6kk ja se maksaa sinulle 5 500 euroa+alv 25,5 %
- Pakettihinnoittelun ehdoissa usein sanotaan, että lisäpalvelut ja sovittuun palveluun liittymättömät työt maksavat lisätyötuntihinnan.
Tämä on mielestäni ihan ok silloin, kun nykyiseen pakettiin selkeästi tarvitaan jotain lisää ja lisätarvetta ei olla voitu esimerkiksi tietää aiemmin.
Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei paketista ylimeneville tunneille muodostu automaattista laskutuslupaa.
3. Arvopohjainen hinnoittelu
Arvopohjainen hinnoittelu on oma suosikkini ja siksi itse myös käytän sitä.
Tuntihinta tai pakettihinta eivät nimittäin kumpikaan kerro vielä mitään arvon muodostumisesta. Arvopohjainen hinnoittelu sitoo osan palvelusopimuksesta tuloksiin.
Näytän seuraavaksi esimerkin omasta arvopohjaisesta hinnoittelumallistani, joka avaa asian sinulle paremmin:
Osa 1: Taustatyö ja viestikärjen kirkastus – 1 000 euroa (kiinteä osa)
- Ydinviestien kiteytys, kohdemedioiden valinta ja kohdemedian kannalta kiinnostavat kulmat
- Haastattelut (esim. toimitusjohtajanne, tuotekehitys, asiakas tai vaikuttaja)
- Ulkopuolisen henkilön haastattelu (asiakas tai asiantuntija)
- Median pitchauspohja ja kohdemedioiden valinta
Toimitus: 1–2 viikkoa, riippuen asiakkaan aikatauluista
Osa 2: Läpilyönti™-palvelu (tuloksiin sidottu osa)
- Pitchaus ja medialähestymiset
- Raportointi ja jatkuva seuranta
- Ensimmäinen mediaosuma: 2 000 euroa
- Jokainen lisäosuma: 500 euroa/kpl
Toimitus: Viikon kuluessa
Ehto: Tilaaja sitoutuu ehdotettuun prosessiin
Takuu: Jos ensimmäistä osumaa ei tule, uusi pitch tehdään veloituksetta
Mediaosuman määritelmä: Nosto journalistisessa mediassa itsenäisenä aiheena tai keskeisenä osana juttua (esim. HS, Yle, Kauppalehti, Tivi, Talouselämä, Tekniikka & Talous).
Arvopohjainen malli on huomattavasti pienempi ja palveluntuottajan kanssa yhteisesti jaettu investoinnin riski, sillä lisäpalkkio määräytyy vasta saatujen tulosten perusteella.
Mihin viestinnän hinnoittelua ja medianäkyvyyden laskennallista arvoa normaalisti verrataan?
Kuten jo alussa totesin, hyvin harva minun puoleeni kääntyvä asiakas osaa muodostaa etukäteen mielikuvaa hinnoittelusta.
Ostamisen psykologian tutkimuksen mukaan, tarvitsemme kuitenkin ostaessamme edes jonkinlaisen hintareferenssin eli hinta-ankkurin johon vertaamme hintaa (Lähteet: Parantainen – Heitä hinta-ankkuri 2011, Somervuori: Mitä maksaa? – Hinnoittelun psykologia)
Mediaviestintää pidetään joskus virheellisesti tiedottamispalveluna. Tiedotteita saatetaan pusata 500 euron tai jopa 200 euron kappalehinnalla.
Silloin ei kuitenkaan osteta mediaviestintää, sillä hyväkin tiedote on vain hyvin pieni osa sitä. Kerron käytännön esimerkin:
Kerran sain toimeksiannon julkisen sektorin organisaatiolta, joka pyysi minua tiedottamaan medioita juhlavuodestaan. Mitä silloin käytännössä tein?
Nostin puhelimen kainalon päälle korvalleni ja soitin oikealle mediakontaktille samalla, kun kääntelin paistinlastalla pyttipannua lounaaksi rintamamiestaloni keittiössä.
- Juttu oli käytännössä pitchattu mediaan 2–3 minuutissa. Tiedotteen kirjoittamiseen olisi mennyt todennäköisesti huomattavasti kauemmin ja kukaan ei olisi toimituksessa sitä edes lukenut.
Medianäkyvyyttä voi hyvin verrata vaikka mediatilan arvoon.
- Sivun kokoinen mainos missä tahansa vähänkin neulaa liikuttavassa lehdessä maksaa helposti 10 000 euroa. Ansaittua medianäkyvyyttä ei tarvitse ostaa.
Esimerkki: Asiakkaani Kustos Ry:n kanssa puolen vuoden aikana toteuttamamme medianäkyvyys olisi maksanut saavutetuissa medioissa laskennallisesti 120 000 euroa.
Asiakkaan investointi mediaviestinnän palveluun oli yhteensä noin 10 000 euron luokkaa. Medianäkyvyyden arvo oli siis 11-kertainen verrattuna sijoitettuun rahaan.
Kaupan päälle: Asiakas pääsi neuvottelemaan omista kohtalon kysymyksistään oikeisiin pöytiin eli medianäkyvyydellä oli myös mediatilan ulkopuolista merkittävää vaikutusarvoa.
Arvon määrittelyn ja viestinnän hinnoittelun viimeinen musta aukko: Oma aika
On vielä yksi seikka, jonka jättäminen pois tästä selonteosta olisi suorastaan puolirikollinen temppu sinua kohtaan. Se on nimeltään oman ajan arvostaminen ja hinnoittelu.
- Mitä kriittisempi rooli on yrityksellesi rahantulon näkökulmasta, sitä kalliimmaksi tee-se-itse-tiedottaminen koituu
Ahkera ja puhelinkammoton myyntipäällikkö ehtii hoitamaan päivässä helposti vaikka 10 puhelua jo aamupäivällä.
Vaikka hänen oma kuukausitienestinsä pyörisi vain kohtuullisessa 30–40 euron tuntitaksan kieppeillä, niin kaikki tunnit asiakastyöstä pois on myös viivan alta pois.
Todellinen hintalappu median yhteystietojen hankinnalle, oikeiden kontaktien tavoittelulle ja tiedottamiselle voi kohota helposti yli 10 000 euron, kun vaakakuppiin laitetaan liikevaihdon menetys.
Mediaviestinnän asiantuntijan palkkaaminen tulee huomattavasti halvemmaksi. Hän myös tietää, miten media toimii ja mitä hän on tekemässä.
Digitaalisen PR:n ja mediahuomion arvo korostuu tulevaisuudessa ja generatiivisen haun aikaan
Olet saattanut jo havaita, että etsit nykyisin tietoa perinteisen Googlen sijaan ChatGPT:n tai Geminin kaltaisilla tekoälytyökaluilla.
Mikä tässä on sinun kannaltasi merkitsevää?
- Tutkimukset osoittavat, että medioiden brändimaininnoilla on yhteys brändien löytymiseen generatiivisista tekoälyistä (Lähde: Does brand awareness impact LLM Visibility 16.4.2025)
Medianäkyvyys ei vaikuta siis jatkossa vain näkyvyyteen valitussa kohdemediassa. Se vaikuttaa näkyvyyteen myös generatiivisissa hakutyökaluissa.
- Uutismediat ovat korkealle arvostettuja tietolähteitä, joiden sisältöjä käytetään usein vastauksissa. Suomalaisista 75 % luottaa perinteisiin medioihin (Lähde: Medialiitto)
Yhteenveto: Kiinnitä huomiotasi ainakin näihin seikkoihin hinnoittelussa, kun ostat viestintäpalveluita
Niputetaan lopuksi vielä yhteen tärkeimmät kysymykset, jotka kannattaa ottaa huomioon viestinnän ja mediapalveluiden tarjouksia kysellessä ja sisältöjä läpikäydessä:
- Millainen hinnoittelumalli tarjouksessa on käytössä? (tuntihinta, paketti, arvopohjainen malli)
- Jos käytössä on tuntilaskutus – Miten ajankäyttö jakautuu ja mihin sitä käytetään?
- Miten tuntilaskutus on sopimukseen muotoiltu? Eli kysytäänkö lisätöihin lupa vai annatko luvan automaattisesti ylituntien laskutukselle?
- Mitä prosessissa tehdään? (teidän velvoitteenne ja palveluntarjoajan osuus)
- Kuinka konkreettisia tuotokset ovat? (eli ostatko lopputuotosta vai suunnittelua?)
- Miten tuloksia luvataan käydä läpi ja raportoida? (”pöhinää” vai laskennallista media-arvoa)
- Millaisia tuloksia luvataan? (Vai luvataanko mitään)
- Onko laskutusta sidottu tuloksiin? (eli haluatko maksaa yrittämisestä vai onnistumisesta)
- Entä jos et ole tyytyväinen – Onko työlle takuuta?
Toivon, että tämä artikkeli avasi sinulle viestintäpalveluiden vaiettua salaisuutta eli hinnoittelua ja pystyt nyt jatkossa kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin neuvotteluja käydessäsi.
Jos sinua kiinnostaa hyödyntää arvopohjaista mallia, jossa työlle annetaan reilusti tulostakuu, niin tule tutustumaan ja rupattelemaan etäkahveille kanssani tästä.
LUE MYÖS: Gofore Oyj:n kokemuksia mediaviestintäpalvelusta
LUE MYÖS: Mitä on ansaittu media? 5 tärkeää faktaa yli 20 vuoden toimituskokemuksella
Hyödynnä yli 20 vuoden hiljainen tieto ja liity 100% maksuttomaan ViestintäAkatemiaan!
Saat käyttöösi parhaan sisäpiiritiedon viestinnän ja median tärkeimmistä saloista, jotka jaan vain ViestintäAkatemian jäsenille.
Esimerkiksi sen, miten kaivat esiin etsimäsi toimittajan puhelinnumeron silloinkin, kun se ei tahdo onnistua millään.
ViestintäAkatemia auttaa sinua välttämään kaikki paskat jutut. Jaan kaikki parhaat uutispöytien oppini ja esimerkkejä onnistuneista mediailmiöistä turhia pihtailematta.
Hyödynnä jo satojen muidenkin viestijöiden lukema sisäpiiritieto ja liity ViestintäAkatemiaan jättämällä sähköpostiosoitteesi alla olevaan laatikkoon.