Viime vuonna kaikkeen viestintään iski kaksi shokkia, joiden tulosta näimme jo ennusmerkkejä aiemmin: Ensin generatiivinen tekoäly alkoi tunkeutumaan rytinällä joka paikkaan. Näet sen nyt kaikkialla mihin ikinä klikkaat. Vaikka Helsingin Sanomien verkkosivulle. (Lähde: Helsingin Sanomat, Näin käytämme tekoälyä uutistyössä 22.12.2025)
Sitten Donald Trumpin ”pääseminen vauhtiin” pisti koko geopolitiikan aivan uuteen uskoon. Viimeisimpänä temppuna Valkoisen Talon deepfake-kuvat, joita jaettiin viralliselta SoMe-tililtä. (Lähde: Los Angeles Timesin uutinen Nekima Levy Armstrongin pidätyskuvista 23.1.2026)
Miksi näillä kahdella tapauksella on väliä? No etenkin siksi, että juuri nyt tarvittaisiin uskottavia ja rohkeita viestijöitä, jotka voittavat ihmisten luottamuksen puolelleen.
Käyn tässä tekstissä läpi kaikki viestinnän trendit 2026 ja miten sinä ja organisaationne voitte niitä hyödyntää.
Tekoäly sotki Googlen, mutta suoraan puhuvat ajattelijat muistetaan
Vuosi 2025 toi meille tullessaan uuden kielellisen käsitteen: AI slop (vapaana suomennoksena AI töhnä). Jo muutamaa vuotta aiemmin kanadalainen kirjailija Cory Doctorow teki meille tutuksi käsitteen ”enshittification” eli paskoontuminen. Sillä hän viittasi AI:n kasvaneeseen sisältödominanssiin verkossa.
Näet sen itse helposti: Googlaa tänään mitä tahansa ja vastassasi on AI-yhteenveto, jonka lähteet ovat yhtä hyviä kuin viikko sitten pöydän reunalle unohtamasi purkka.
Tällä hetkellä sinulle ja kollegoillesi myydään joka paikassa seuraavaa ikiliikkujaa, joka voi tuhertaa puolestasi LinkedInin ja Googlen täyteen hiilihappoköyhää kolajuomaa muistuttavaa vaimeaa sihinää.
Vuonna 2026 viestinnän voittaja ei ole se, kuka tekee eniten. Voittaja on se, joka tekee terävämmin. Ja nyt seuraa synkistelyn jälkeen hyvä uutinen: Kun kaikki muu keskinkertaistuu ja menettää tehoaan, niin sinun terävän viestin arvo kasvaa.
Ei se nyt täysin sattumaa ole, että Wall Street Journalin sivuilla bisnesten omistajat suorastaan ikävöivät tarinankerronnan tai koskettamisen kykyä. (Lähde: WSJ, Companies are desperately seeking storytellers 12.12.2025)
Ansaitussa mediassa voittaa se, joka tuo pöytään aidosti merkityksellisen näkökulman. Näytän sinulle konkreettisen esimerkin:
Pukkilan kunnanjohtaja Katarina Helander puhui suoraan kunnan mahdottomasta tilanteesta valtionosuusjärjestelmän kanssa. Hän ei piilottanut viestiään byrokratian taakse, vaan sanoi suoraan:
”Emme enää suostu olemaan passiivisia sivustakatsojia, kun valtio pakottaa leikkaamaan lastemme tulevaisuudesta. Jos emme sano tätä nyt ääneen, petämme kuntalaisemme. Käytännössä maksamme olemassaolostamme.”
Juttu levisi Kuntalehden lisäksi Yleen ja laajasti muuhun mediaan. Tulos: Koko valtakunnan huomio!
Mutta mitäpä teki Laukaan Kunta, kun kyse oli samasta asiasta? He tekivät samasta asiasta kantelun oikeuskanslerille – virallisella, ulkokohtaisella tiedotteella. Uutisointikin oli sen mukaista eli aika huomaamatonta.
Kumman sisällön sinä ostaisit?
Tässä tilanteessa aitous, persoona ja suora puhe nousivat kilpailueduksi. Ei siksi, että se olisi oivalluksena kuin Isaac Newtonin päähän pudonnut omena. Vaan siksi, että juuri siitä on tullut niukasti liikkeelle laskettavaa valuuttaa.
Generatiivinen tekoäly on tehnyt armottomasti näkyväksi sen, että entinen hyvä on nykyinen keskinkertaisuus: Hyvin kirjoitettua, asiallista ja ammattimaiselta näyttävää sisältöä syntyy nyt enemmän kuin kukaan ehtii lukea. Ja juuri siksi sen arvo laskee.
Aitous ja persoona eivät ole pehmeitä pullantuoksuisia arvoja. Ne ovat teräviä strategisia valintoja, joilla rakennetaan luottamusta maailmassa, jossa merkitystä on tarjolla enää niukasti.
Viestintä on uusi ase. Kenen hallussa haluat sen olevan?
Viestinnän asevarustelun alkukohtaus nähtiin jo 10 vuotta sitten, kun nykyisin maailman vaikutusvaltaisimman valtion ykköshahmo Donald Trump valjasti sosiaalisen median presidentinkampanjakoneistokseen.
Tästä valtauksesta syntyikin Oxfordin sanakirjaan kokonaan uusi termi ja vuoden 2016 sanaksi valittu ”post-truth”, jolla tarkoitetaan totuudenjälkeistä aikakautta.
Maailmasta on syntynyt 10 vuodessa epävarma ja turvaton valheiden sädekehä, kun jatkuvasti mediat läpäisevä öyhötys ja valehtelu ovat poliittinen normaali ja sen vahvimmat jakelukanavat öyhöttäjien omassa kontrollissa.
Sitten on onneksi vielä ihmisiä, jotka haluavat astua esiin ja näkevät merkityksen ja tarpeen luotettavuudelle ja turvallisuudelle vain kasvavan.
Mitä 140 mediaosumaa opetti sisällön ja viestinnän erosta? Case SSH Communications Security
Vuonna 2026 yksi asia on jo valitettavasti vähän myöhässä: Se, että yrityksen johto pysyy taustalla ja antaa viestinnän tapahtua vain ”organisaation nimissä”.
Yritykset eivät ole enää uskottavia ilman kasvoja. Yritysbrändit eivät ajattele, tee päätöksiä tai kanna vastuuta. Ihmiset tekevät. Sopii ihan kysyä: Mistä yrityksenne arvot tulevat, jos ne eivät tule sinulta tai teidän porukaltanne?
Konkreettinen esimerkki: SSH Communications Securityn toimitusjohtaja Rami Raulas astui esiin defence tech-aiheessa juuri sillä hetkellä, kun aihe oli Suomessa arkaluontoinen ja monimutkainen. Hän ei kuitenkaan jäänyt tiedotteiden taakse. Hän teki itsestään näkyvän.
Raulas oli Ylen pääuutisissa peräti kahdesti. Hän oli säännöllisesti Kauppalehden sivuilla. Hän oli myös aktiivinen LinkedInissä ja ihan omalla äänellään. Hän yksinkertaisti monimutkaista teknologiaa sellaisella tavalla, joka teki siitä ymmärrettävää medialle, sijoittajille ja tavalliselle kansalle.
Tulos? 140 mediaosumaa neljässä kuukaudessa ja merkittävä vaikutus yhtiön tunnettuuteen ja arvostukseen. Tämä on suomalaiselle DI-taustaiselle johtajalle poikkeuksellista. Ja juuri siksi se toimiikin!
Juuri tässä kohtaa olisi helppo epäröidä ja ajatella: ”Entä jos sanon väärin?”, tai ”Entä jos tämä kääntyy meitä vastaan?”, tai ”Entä jos kaikki eivät ole samaa mieltä?”. Nämä pelot ovat inhimillisiä, mutta ne eivät ole syy vaieta.
Vuonna 2026 suurin viestinnällinen riski ei ole se, että joku on eri mieltä. Luottamussuhde ihmisiin, uskottavuus ja ajatusjohtajuus eivät synny siitä, että toistaa yleisesti hyväksyttyjä totuuksia.
Se syntyy siitä, että uskaltaa sanoa ääneen, miten itse näkee maailman, oman toimialansa ja oman vastuunsa kaiken sen keskellä. Se vaatii selkärankaa. Ei täydellisyyttä.
Johtajan oma ääni, kokemukset ja näkökulmat ovat nyt kultaakin kalliimpaa juuri siksi, että sitä ei voi kopioida, automatisoida tai ostaa. Ihmiset myös tunnistavat helpommin, milloin heille yritetään syöttää tekoälypestyä pajunköyttä.
Vuonna 2026 aito ajatusjohtajuus syntyy vain niin, että johtaja astuu esiin, puhuu rehellisesti siitä, mitä tekee, mihin uskoo ja miksi.
Taneli Mäkelän mainoshahmoa lainaten: Tämä ei ole sisältöä. Tämä on viestintää, jota ihmiset haluavat.
Viestinnän trendit 2026 osoittavat suunnan, mutta miltä näyttää vuosi 2036?
Nykyisin kaikki myy näkyvyyttä. Kaikki on hyvin, kun on näkyvyyttä. Näkyvyys itsessään ei ole kuitenkaan enää mikään arvo. Arvo syntyy siitä, muuttuuko jokin: Luottamus, ymmärrys, päätöksenteko vai käyttäytyminen?
Mihin te haluatte vaikuttaa? Mikä on teidän mielestänne tärkeää? Paras aika aloittaa vaikuttaminen oli eilen. Toiseksi paras aika on aloittaa tänään. Mutta kannattaa muistaa: Viestintä ei kaipaa lisää tekemistä, vaan parempaa ajattelua.
Aitous voittaa geneerisyyden. Reagointikyky voittaa täydellisyyden. Rohkeus voittaa turvallisuuden. Ja ajattelu voittaa työkalut.
Lopulta kysymys on yksinkertainen: haluatko tulla kuulluksi vai vain olla läsnä?
Vuonna 2026 näiden kahden välinen ero ratkaisee jo yllättävän paljon. Valmistaudu huomiseen tänään. Tulevaisuus tulee yllättävän nopeasti.
Haluatko vaikuttaa oman toimialasi tai maailman asioihin? Varaa 30 minuutin maksuton sparraus