Kulunut syksy on ollut helsinkiläiselle suurseuralle jälleen kompuroinnin aikaa sekä kentällä että johtoryhmän puolella. Joukkue on kärsinyt lukuisista loukkaantumisista ja majailee sarjataulukon häntäpäässä. Sentään jonkinlainen ryhtiliike on ennen joulua nähty, mutta ei kokonaisuus edelleen hyvältä näytä.
Kun ongelmat kasvoivat, HIFK päätti järjestää lehdistötilaisuuden, jossa he tiedottivat:
Eivät mitään.
HIFK:n tiedotustilaisuus oli malliesimerkki siitä, kuinka median kanssa ei pidä toimia. Seura oli houkutellut toimittajia paikalle kutsulla, jossa lupailtiin tiedottaa uusista pelaajahankinnoista.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Koko lehdistötilaisuus oli viestinnällisesti täysi farssi.
Kukaan HIFK:n johtoryhmästä ei kantanut vastuuta.
Loukkaantuneet pelaajat saadaan kyllä aikanaan pelikuntoon, mutta johtaminen ja kulttuuri tuntuu seurassa olevan pahasti hakoteillä.
Seuran urheilujohtaja Janne Pesonen jäi aluksi sivuun toiminnasta sairasloman takia (iltasanomat, 28.10.2025), jonka jälkeen hän sai potkut toimittuaan tehtävässä vain lyhyen aikaa (iltasanomat 18.11.2025).
Mitä HIFK:n olisi pitänyt tehdä toisin?
1) Selkeä suunnitelmallisuus ja varautuminen
On hämmentävää, miten HIFK:n kokoisessa seurassa viestintää ei onnistuttu hoitamaan paremmin. Resursseista se ei ainakaan ole kiinni, sillä viestintästrategia ei tarvitse ääretöntä budjettia.
Kaiken kohun keskellä HIFK nimitti uuden viestintäpäällikön lokakuun lopulla, ja sivuilla kerrotaan hänen vastaavan muun muassa seuran mediayhteyksistä (Hifk.fi24.10.2025). Ei varmasti helpoin paikka aloittaa, kun ympärillä kuohuu joka suunnasta.
2) Jos kutsut median paikalle, varmista että sinulla on oikeasti sanottavaa
Jos kutsussa on luvattu median edustajille jotain, siitä on todellakin pidettävä kiinni. Muussa tapauksessa uskottavuus murenee, ja seuraavalla kerralla toimittajat eivät enää saavu paikalle. HIFK:n tapauksessa tunnettu brändi kiinnostaa kuitenkin myös jatkossa. Pienemmissä organisaatioissa tällaiseen ei ole varaa.
Fanien lakanat katsomossa pelien alussa ovat kritisoineet koko johtoryhmää. Heidänkin luottamuksensa seuran toimintaa kohden laski entisestään lehdistötilaisuuden mokaamisen jälkeen.
3) Avoimuus ja vastuunkanto
Yleisö odottaa ja arvostaa avoimuutta ja vastuunkantoa. Piiloutuminen kriisitilanteissa ei auta. Helpompaa on tuoda kaikki pöydälle ja rakentaa luottamusta tärkeimpien sidosryhmien kanssa.
Olli Jokinen on osoittanut jonkinnäköistä vastuunkantoa, mutta muu johtoryhmä on pakoillut vastuuta heikosta organisaatiokulttuurista ja johtamisesta.
Varaudu ja ole valmis viestimään
Juuri näitä tilanteita varten kriiseihin kannattaa varautua. Kriisiviestintäsuunnitelma on syytä olla osana viestintästrategiaa. Jos haluat organisaatiollesi apua näihin asioihin, varaa tästä puolen tunnin ilmainen miitti Jarkko Ambrusinin kanssa.
Tästä voit ladata ilmaisen Viestintävahvistimen kriisiviestinnän mallin ja ohjeet.
Älä jää odottamaan seuraavaa tilannetta, sillä ennakointi on parasta kriisiviestintää!